Quantcast
Channel: Digitaalinen kirjasto » kulttuuriaineistot
Viewing all articles
Browse latest Browse all 2

Julkinen kuuleminen Europeanan tulevaisuudesta

0
0

Euroopan komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen Europeana-palvelun tulevaisuudesta. Vastausaikaa on marraskuun 15. päivään 2009 asti, ja komissiota kiinnostaa kuulla näkemyksiä mm. seuraavista kysymyksistä (täydelliset kysymykset ja vastausohjeet löytyvät tästä pdf-dokumentista):

  • Kuinka voidaan varmistaa digitoidun aineiston tarjonta kuluttajille koko EU:ssa?
  • Tarvitaanko parempaa yhteistyötä kustantajien kanssa tekijänoikeussuojatun aineiston suhteen?
  • Kannattaisiko perustaa eurooppalaiset rekisterit orvoille ja loppuunmyydyille teoksille?
  • Kuinka Europeanan rahoitus tulisi hoitaa pitkällä aikavälillä?

Hyviä kysymyksiä siis. EU:n sivuilla julkaistussa uutisessa lainataan komissaari Vivienne Redingiä, joka esittää myös kriittisiä huomioita digitoinnin ja digitoitujen aineistojen saatavuuteen liittyen:

”On kuitenkin hälyttävää, että vain 5 prosenttia EU:n digitoiduista kirjoista on tarjolla Europeanassa. Lisäksi lähes puolet Europeanan digitoiduista teoksista on peräisin yhdestä maasta, kun taas toiset jäsenvaltiot ovat kaukana tavoitteesta. Minusta tuntuu, että jäsenvaltioiden olisi korkea aika lopettaa muissa maanosissa saavutetun edistymisen kadehtiminen ja käydä vihdoin itse työhön. On myös ilmeistä, että Europeana ei yksin riitä tuomaan Eurooppaa digitaaliselle maailmankartalle. Meidän on tehostettava yhteistyötämme, jotta Euroopan tekijänoikeussäännöstö saadaan digitaaliaikakaudelle.”

Kuten Reding mainitsee, noin 47% Europeanan sisällöstä on tällä hetkellä peräisin yhdestä maasta eli Ranskasta. Suomalaista sisältöä on mukana noin 4%, eli kuudenneksi eniten kaikista EU-maista. Käytännössä Suomen osuus koostuu pääosin Kansalliskirjaston digitoimista vanhoista sanomalehdistä.

Komission sivuilla julkaistussa laajemmassa raportissa (Full text of the Communication: ”Europeana – next steps”, pdf) viitataan myös muuhun Europeanan saamaan kritiikkiin. Palvelun saamassa palautteessa on ihmetelty aineiston hajanaisuutta ja sattumanvaraisuutta: eri maista palveluun on tarjottu hyvin erilaisia aineistoja (kirjoja, lehtiä, kuvia ja audivisuaalia aineistoja), ja niinpä esim. Goethen teoksia löytyy Europeanasta ranskaksi, puolaksi ja unkariksi, muttei alkuperäiskielellä eli saksaksi.

Toinen keskeinen ongelma liittyy tekijänoikeuksien alaisten aineistojen käyttöoikeuksiin. Monissa maissa näitä aineistoja on digitoitu, mutta käyttöoikeuksia koskevat ratkaisut ovat tyypillisesti maakohtaisia, ts. aineistot ovat saatavissa vain maan omassa verkkoavaruudessa tai jollekin vielä rajoitetummalle yleisölle. Tämä tekee yhteiseurooppalaisen tai maailmanlaajuisen palvelun kehittämisen hyvin hankalaksi.

Raportissa viitataan myös USA:n ja EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöjen eroihin: USA:ssa kaikki ennen vuotta 1923 julkaistu materiaali on tekijänoikeudesta vapaata, joten siellä voidaan tältä osin julkaista sellaistakin materiaalia, joka on Euroopassa vielä tekijänoikeuden alaista. Toisaalta EU on ARROW-projektin kautta pyrkinyt kehittämään omaa yhteiseurooppalaista ratkaisuaan orpojen ja markkinoilta poistuneiden teosten ongelmaan, jota myös Googlen ja kustantantajien paljon julkisuutta saanut sopimus pyrkii omalla tavallaan ratkaisemaan.


Viewing all articles
Browse latest Browse all 2

Latest Images

Trending Articles